sunnuntai 24. maaliskuuta 2013

Ravelryssä Kahelit KALit ryhmässä pyörivän suuren sukkahaasteen helmikuun tekniikkahaasteena oli neuloa sukat, joihin tulee helmiä.

Alunperin tarkoituksenani oli neuloa Franconian Beadwork sukat, mutta materiaalivalintani ei etukäteiskokeiluista huolimatta osunut ihan nappiin.


Kyllähän siitä erottaa, että helmiä on, mutta kaunis kuvio kyllä hukkuu taustaan. Ei siis millään muotoa vaivan arvoinen. Purkuun meni.

Alunperin hankin kolmenlaisia helmiä, kun en ollut varma mitä haluaisin. Ensimmäisen mönkään menneen yrityksen jälkeen päätin pistää kaikki kolme samaan työhön. Syntyi tällaista jälkeä:


Ensimmäistä kertaa neuloin helmiä niin, että helmet laitettiin lankaan etukäteen. Pikkuruisten helmien (9/0 ja 10/0) pujottelu virkkuukoukulla olisikin ollut aivan mahdotonta, jopa tarpeeksi pienisilmäisen neulan löytäminen oli haastavaa. Onneksi varastosta löytyi helmeilyyn tarkoitettu neula. Milloin - ja mihin tarkoitukseen - lienen hankkinut, avaamattomassa paketissa kuitenkin oli.


Ensin laitettiin ompelulanka kaksin kerroin neulansilmään, niin että siitä jäi pieni lenkki, josta varsinainen sukkalanka pujotettiin läpi. Helmet neulaan, siitä ompelulangan kautta sukkalangalle. Muutaman helmen jouduin hylkäämään, kun ei kertakaikkiaan suostunut siirtymään kaksinkertaiseen sukkalankaan. Helmiä piti tietysti pujotella oikea määrä ja oikeassa järjestyksessä, jotta kuvion sai neulottua oikein. Ikävimpänä koin silti sen, että koko helmipötköä piti neuloessa liuttaa langassa pois edestä. Osa helmistä oli edelleen niin tiukkoja, että pötkö ei aina likunut kovin kevyesti, vaan piti siirtää pienissä osissa.


Hauska tätä oli kuitenkin tehdä ja lopputuloskin aika veikeä.

Vielä yksi huomio noista helmistä. Violetit helmet olivat selvästi korkeampia kuin harmaat ja punaiset. Ne olivat liian korkeita asettuakseen kauniisti päällekäin ja siitä syystä niillä tehdyt pystysuorat linjat kiemurtelevat.  Mutta kuten kuvasta näkyy, sukan varsi on mulla kuitenkin pääsääntöisesti makkaralla eli sinne uppoaa ja unohtuu pikku kiemurtelut.

sunnuntai 3. maaliskuuta 2013

Asusteita

Viimeaikoina puikoilta on tipahdellut asusteita.

Huivi käsinkehrätystä suomenlammas-silkistä. Siis tuo violetti noissa kahdessa eka kuvassa. Ensimmäisessä kaverina Rikke-pipo käsinkehrättyä merinoa Lanitium ex Machinalta. Pituutta Rikellä on vähän vähemmän kuin ohjeessa.


Toinen pipo on Rowanin felted tweediä. Malli syntyi vähän vahingossa, kun piirtelin tuota kuviota ihan muuta käyttötarkoitusta varten. Tässä kuvassa näkyy hyvin, että tuo styroks-pää on pienempi kuin omani. Pitäis laittaa sille vaikka peruukki päähän, niin näyttäis pipot kuvissa enemmän samanlaisilta kuin omassa päässä. Tästä piposta mun tekis mieli tehdä vielä toinen kappale, johon vois vähän hioa noita teknisiä yksityiskohtia. Mutta mitä ihmettä tekisin kahdella samanlaisella pipolla?! Tietysti jos pohjavärin vaihtaa toiseksi se on jo ihan eri pipo.


Ja vielä yksi kauluri. Tunnistitteko langan alkuperän?